Oli synkkä ja myrskyinen yö... Tai sitten ihan vaan normaali torstai-ilta.
Suuntasimme kavereiden kesken Mikonkadun Amarilloon syömään ja nauttimaan syysloman vapaaillasta. Odotimme pöytäänohjausta, ja hetkeä myöhemmin selailimme ruokalistoja.
Valinta tuli lopulta helpoksi, sillä ravintolassa oli meneillään Burger-viikot - päädyimme siis kaikki hampurilaisannoksiin. Kolme meistä otti Kana-Chevre -ateriat, yksi pelkän Kana-aterian.
Odottelun lomassa meille tuotiin juomat, sekä nachoksia. Keskustelimme syysloman tapahtumista, koulutöistä ja muista sen sellaisista.
Annokset saapuivat pöytään yllättävän nopeasti. Meillä kaikilla oli super nälkä, joten "kävimme samantien kiinni" ruokiimme. Hetkeä myöhemmin huomasimme, että kana-chevre -aterioistamme puuttuu kana kokonaan. Ilmoitimme asiallisesti lähimmälle tarjoilijalle, ettemme saaneet tilaamiamme ruokia. Ensin meidän piti odottaa lähes 10 minuuttia henkilökunnan keskinäistä ongelmanratkaisua tilanteeseen.
Tämän jälkeen meille ehdotettiin, että kokki oli tehnyt virheen, ja voisimme joko syödä "väärät" ateriat, taikka
voisimme odottaa että uudet annoksemme tulisivat. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että voisimme odottaa uusia annoksia, sillä meillä ei ollut mihikään vapaailtana kiire.
Virhettä ei pyritty hyvittämään MILLÄÄN tavalla, ei edes jälkiruokakahvilla. Saimme ainoastaan tarjoilijan pahoittelut, "sori, kokin moka".
Kun saimme seuraavat ruuat, meillä oli jo niin nälkä ettemme edes tarkistaneet, olivatko annokset kunnossa. Söimme pahimman nälän pois, ja pohdimme eri vaihtoehtoja, mitä illaksi voisi keksiä.
Pyysimme lopuksi laskun, ja odotimme edes jonkinlaista hyvitystä. Edes kahvi/tee tai pientä makeaa. Sen sijaan meiltä laskutettiin täysi hinta tilaamistamme ruoista, eikä tarjoilija enää muistanut annossekaannusta.
Meille jäi lievästi sanottuna "paskan maku suuhun", mutta jatkoimme silti iltaa rennolla mielellä.
Myöhemmin kuitenkin muistimme, että annoksiimme olisi kuulunut vielä amerikan salaatti, jota lautasiltamme ei kuitenkaan löytynyt. Silti meiltä laskutettiin täydet hinnat annoksista joka senttiä myöten.
Olemme kaikki asiakaspalvelutyössä, ja tiedämme miltä tuntuu kun asiakas valittaa "turhista" asioista, kuin yrittäisi keksimällä keksiä asioita josta voisi valittaa ja itkeä työntekijöille. Mutta tähän kokemukseen suhteutettuna ilta oli pettymys. Ajattelimme, että lähetämme henkilökohtaista palautetta Helsingin Amarillon sähköpostiin, jotta sama ei toituisi muiden kohdalla. Pyysimme henkilökohtaista yhteydenottoa pikimmiten.(Ja rehellisesti sanottuna voisimme ilomielin köyhinä opiskelijoina ottaa vastaan vaikkapa jälkkärilahjakortin hyvityksenä... ;) )
Tästä on kulunut jo 5 päivää, emmekä ole saaneet minkäänlaista vastausta ravintolasta.
Kirjoittanut Anna Hornborg
Kirjoittanut Anna Hornborg
Kaikille tiedoksi, että tämän tekstin on kirjoittanut Anna Hornborg, vaikkei hänen nimeään tuossa luekaan!:)
VastaaPoistaSiis kyllä kyllä blogi on sekoillut, mutta ei pelkästään tässä asiassa, vaan myös siinä että olen hävittänyt omat upeat luonnokseni esimerkiksi myös tästä aiheesta on hävinnyt kauas bittiavaruuteen....miksi AINA mulle käy näin :'(.
VastaaPoistaOma huono kokemukseni liittyy yhteen elämäni tärkeimpään asiaan. Jos ihminen tuhlaa 1/3 osaa elämästään nukkumiseen, niin !/4 tai 1/5 osa elämästäni menee myös tähä. Nämä ovat minun hiukseni.
Huonoja asiakaskokemuksia on moneen suuntaan. Joskus myyjät ovat huonosti käyttäytyviä, joskus palvelu ei ole sen tasoista mitä on oikeus olettaa.
Olipa kerran pieni kiltti Emmi-tyttö, joka viikonloppuna halusi ystävien kanssa lähteä ulos. Vaikka alkoholijuomia oltiin käytetty vain erittäin vähän iski vastuullisuuden tunne ja autonavaimet jätettiin kotiin. Saapuipa sitten taksi, kuskina keski-ikää lähestyvä nainen. Näin Emmin-tytön matka sai alkunsa. Kaikilla oli hauska tunnelma ja Emmi kysäisi kuskilta olisiko mitään mahdollisuutta laittaa hiukan musiikkia tietyltä radio-asemalta, kunhan siitä vaan ei ole mitään haittaa. Yhtäkkiä kuski alkaa äksyilemään ja rämppäämään radiota ja puhumaan epäystävälliseen sävyyn. Tästä hämmentyneenä Emmi yrittää auttaa ja kysyy saanko etsiä hänelle sen aseman milloinkuski huutaa älä ¤%%## koske siihen! Emmi on itse ollut useassa paikassa itse asiakspalvelijana ja tietää ettei tällainen käy päinsä ja kysyy lopuksi että mikä ihme on ongelmana? Onko tässä jotain henkilökohtaista takana? Samaan aikaan oikea kanava löytyy, mutta iloinen mieli oli kaukana ja ilta pilalla. Loppu matka meni hiljaisissa merkeissä ja matkakin tuli jostain syystä oletettua kalliimmaksi.
Edelleenkin ihmettelen, että jos sen musiikin laittaminen on niin hankalaa, niin miksi kuski ei vain sanonut että "ei mielellään" koska häneltä kysyttiin "haittaako jos..?"
Kaikilla meillä on huonot päivämme, mutta sitä ei ikinä saa purkaa ulkopuoliseen henkilöön VARSINKAAN ASIAKKAASEEN.